Muutaman kuukauden päässä siintelevä työhönpaluu vuoden kotirouvapäivien jälkeen sai kasvattajan avaamaan sellokotelon. Pennut seurasivat toimitusta silmät suurina. Kaikki meni hienosti siihen saakka, kunnes kasvattaja singautti ensimmäiset viritysäänet ilmoille. Suureellisista musikaalisista nimistään huolimatta pennut jähmettyivät täysin liikkumattomiksi. Ne tekeytyivät kuolleiksi. (No, sehän on kasvattajalle tuttua konserttiyleisön parista.) Sitten, äärettömin hitain liikkein ne kasaantuivat kotipesän nurkkaan tiukaksi läjäksi hakemaan turvaa toisistaan. Kasvattaja laittoi sellon takaisin koteloon.

Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Kun kasvattaja treenaa, seitsemänvuotias saattaa tulla itkien keltaiset kuulosuojaimet korvillaan kysymään, milloin äiti lopettaa. Sofia sentään suhtautuu sellomusiikkiin tyynesti. Enkä usko että umpikuurous on ratkaiseva tekijä. Sofia on musikaalinen.

Annabella ja Jaava hortoilevat jo niin kauas pesästä, että Marttaa huolettaa. Martta päätti siirtää Annabellan saunaan, mutta tylsä kasvattaja siirsi pennun takaisin. Nella-mummi alkaa olla todella kiinnostunut lapsenlapsistaan, ja kasvattaja veikkaa että Martta saa pian lastenhoitoapua äidiltään.