Kissmollin pentupesässä nukutaan ja uneksitaan. Päivä on ollut täynnä jännitystä ja ponnisteluja. Jaavaa ei pidättele pesässä mikään; seitsemänvuotias palautti Jaavan pesälle useita kertoja, kun utelias ikiliikkuja oli harhautunut retkillään liian kauas eikä osannut, jaksanut tai viitsinyt kävellä takaisin. Annabella kävi maistamassa vauvaraksuja emon ruokakupilta ja Isabellekin otti tuntumaa puulattiaan. Mammanpojat Yo-Yo ja Pablo pysyttelivät pesässä. Laura-Leena on innoissaan liikkuvista pennuista, vihdoinkin leikkikavereita! Annabella järkyttyi Laura-Leenan leikkikutsusta heittäytyen pörheäksi hevosenkengäksi sähisten ja suhisten kuin tulikuuma kiuas. Ja siitä taas Laura-Leena järkyttyi ja perääntyi kasvattajan selän taakse piiloon. Onhan se tietysti pelottavaa, kun uuniperunan kokoinen hampaaton otus näyttää taivaan merkit. Tai niin, eivät pennut enää ole hampaattomia, pienet kulmahampaat pilkottavat ja pesän reunoja täytyy jyystää kutiavilla ikenillä.

Isovanhemmat ovat käyneet haistelemassa vauvoja, Nella ystävällisen kiinnostuneena ja Neko vähemmän ystävällisesti. Neko kyllä nuuhkutti pentua hartaasti, mutta kun huomasi kasvattajan tarkkailevan, sähähti näön vuoksi ja lönkytti pois. Viliä ei kiinnosta muu kuin Martan ruokakuppi, jossa tarjotaan iiiihanaa rasvaista penturuokaa, ja Sofia-vanhus vähät välittää uusista tulokkaista. Pitkään elämään mahtuu jo niin paljon kokemuksia, että Sofia tietää ja  luottaa palveluskunnan huolenpidon jatkuvan muutoksista huolimatta.