Suuli saalistaja

Kissa-aitauksessa on käynnissä päästäisten murha-aalto. Parin päivän aikana joku meistä kissoista on tuonut sisälle kolme päästäistä, kaksi elävänä ja yksi kuolleena, vessan matolle aseteltuna. Höh, ihminen vei elävät päästäiset takaisin ulos, vaikka niitä oli hauska tuijotella. Varmaan päästäiselläkin oli hauskaa olla viiden kissan huomion keskipisteenä. Hiiriä olemme saattaneet syödä, vaikka ihmiseni epäilee että haluamme syödä vain posliinikiposta ja kalleinta saatavilla olevaa kissansapuskaa. Tietysti! Minun lempisaaliseläimeni on sukka. Varastan niitä pyykkinarulta, tapan ne ja raahaan ruumiit piiloon. Meillä on paljon parittomia sukkia. En viitsi saalistaa mitään Prisman viisipariakympillähalpissukkia, vaan piilottelen mieluiten merinovillaisia vaellussukkia, ulkomailta tilattuja.

Meillä on uusi pahaääninen vempele, sohvapesuri. Ihminen on hurjastellut sillä monta monituista tuntia. Neko-vaari on täysin tyrmistynyt: kaikki, aivan kaikki, sen vuosien varrella suurella vaivalla urakoidut tahrat ja hajupostit on poistettu. Kunhan kasvan vähän isommaksi, autan Nekoa tekemään uudet merkit.

Keittiön ikkunalta on hyvä tarkkailla valmistetaanko minulle mitään herkullista- Tässä vahdin lettujen paistoa. Olisin lipittänyt taikinaa, mutta minun ei annettu. Outoa.