 |
| Kissa-aitauksen ulkopuolella pöyhkeilee harakkaperhe. Harakat ovat aivan selvästi tietoisia ettemme me kissat pääse heidän kimppuunsa, ja ne tahallaan härnäävät meitä. Hitsi että se turhauttaa! Energia on pakko purkaa johonkin, ja jos en pääse ajattamaan muita kissoja, pesen varpaitani. |
 |
| Tipahdin nokkospehkoon, vahingos... ei, ei kun minä halusinkin tipahtaa nokkospehkoon. Se ei ole kivaa, en suosittele. |
 |
| Kissan kieli pystyy onneksi parantamaan lähes kaiken, niin fyysiset kuin henkisetkin vaivat. Me kissat pesemme toisiamme paitsi puhdistuaksemme, myös sosiaalisista syistä. Pesemme vain samaan porukkaan kuuluvia. Luomme kontakteja, kudomme verkkoja, sitoudumme. Osoitamme kiintymystä. Huolehdimme, jaamme hajujamme. |
 |
| No hyvä on. Tipahdin nokkospehkoon vahingossa. Mutta tällaisen ilmaloikan jälkeen ei ole ihan helppo säädellä laskeutumisalustaa. |
Kiitokset kuvista, Punapippurin Äiti!
So, Äiti disappeared to see you, did she ? We had some very interesting smells on her clothes and socks later!
VastaaPoistaYou must do something about the teasing magpies!
I am happy she came, because my female human is so poor photographer.
VastaaPoista