Ainakin itse joskus synnyttäneet haluavat kuulla synnytyskertomuksen, eikö? Ja heille, jotka eivät halua, kerron kuitenkin.
Jotkut kissat, kuten Isabellen emo Martta, synnyttävät kirjaimellisesti kesken päiväunien, joillakin synnytys on vaikea ja pitkä, ja Isabellella jotain siltä väliltä. Se aloitti valmistautumisen lähes kaksi päivää ennen. Se oli rauhaton, etsiskeli pesäpaikkaa ja oli kovin hellyydenkipeä. Se liimautui kahdeksi yöksi kainaloon välillä kurnahdelleen ja naukuen, välillä tiheästi ja pinnallisesti hengittäen. Erityisesti se halusi lähelleen sisarensa Annabellan, jota se koetti johdatella kanssaan toiseen huoneeseen valmistautumaan koitokseen.
Päivää ennen synnytystä Isabelle päätti siivota: se pesi itsensä, ihmiset (kissankielimikrohiontakasvohoito, kosmetologilla ilman kissankieltä monta sataa euroa, on elämys), äitinsä, mummonsa ja ukkinsa. Sillä oli esisupistuksia. Se ei halunnut olla hetkeäkään yksin. Kotimme muut kissanaaraat olivat hyvin kiinnostuneita sen hajusta. Eau de Oksitosiini vai kenties Parfyme Special Extra Luxux Delivery?
Kun synnytys todella alkoi, Isabelle päätti valita paikakseen erittäin korkea sängyn. Lapsivettä lutkahti reilusti kasvattajan aviomiehen isoäidin kirjailemalle pellavalakanalle. Tyhmä kasvattaja ei antanut tehdä pesää sänkyyn, vaan yritti nostaa Isabellen vartavasten sisustettuun synnytystaloon, jossa isabelle itse aikoinaan syntyi. Mutta se ei kelvannut. Isabellen valinta B oli hiekkalaatikko. Sikiöpussi näkyi jo, kun Isabelle kyykisteli laatikolla. Tyhmä kasvattaja pysyi itsepintaisesti tyhmänä eikä hyväksynyt sitäkään, joten Isabelle valitsi paikakseen teddykankaisen kissanmökin. Siihen sai kasvattajakin tyytyä.
Ensimmäisen pennun syntymä kesti noin tunnin. Se näytti työläältä ja vaikealta. Kasvattaja huolestui kovin, koska Isabelle synnytti istukan palasia, ei pentua. Onneksi kokenut burmankasvattaja Arkhitekton-kissalasta tuli apuun, ja eläinlääkäriäkin konsultoitiin. Juuri kun lääkäri käski puhelimessa, että tulkaa heti, Isabellen ensimmäisen vauvan pää syntyi. Se näytti kuolleelta, kieli roikkui ulkona suusta. Mutta kun kalvot puhkaistiin, pentu oli kaikkea muuta kuin kuollut. Siitä tytöstä (?) tulee aika päättäväinen tapaus!
Seuraavat pennut syntyivät helposti ja tiuhaan tahtiin. Isabelle synnytti kaikkiaan yhdeksän pentua, joista kaksi syntyi kuolleena. Muut pennut, syntymäpainoiltaan 56-76 grammaa, vaikuttavat äärettömän elinvoimaisilta. Kahden pienimmän kasvua pitää tarkkailla ja antaa hieman lisämaitoa.
Oli jännittävä päivä! Ihana, mutta jännittävä. Kasvattaja miettiikin voipuneena, onko kissankasvatus hänelle sittenkin liian jännittävä harrastus. Ehkä kivien tarkkailu olisi sopivampi?
Pentupesässä on nyt lutkutuksen ääniä, vikinää ja emon rauhallista kehräystä. Pentujen mönkinää katsoessa ei kadu hetkeäkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti