Hei, täällä ollaan, maailma!

Hän on pentueen isoin ja vahvin kaveri. Heti syntyessään se uhkui energiaa ja määrätietoisuutta. Tarkoitus olisi löytää sille oikein kaunis ja sointuva nimi, mutta vaarallisesti sitä on alettu kutsua Jytkyksi. Kyllä, mahdottoman ruma nimi. Mutta näillä lempinimillä on taipumus liimautua puheeseen ja ennen kuin huomaakaan, nimestä on tullut pysyvä.

Pikkuisin punainen poika saa lisämaitoa ja kyllä sen paino hitaasti nouseekin. Tällä hetkellä sitä kutsutaan Kynsilakkatyypiksi, siksi, että laitoimme sen häntään pienen merkin kynsilakalla löytääksemme sen helpommin kissanpentukaaoksen seasta. Ei taida Kynsilakkatyyppikään olla kaunein mahdollinen kissan nimi?

Tänään kuulin ensimmäistä kertaa jotain hurmaavaa: pennut kehräsivät! Sen söpömpää ääntä ei voi olla olemassa, se on lystikästä ratinaa, niin hiljaista, että ensin luulee uneksivansa.